Itä-Lapin kuntien kannanotto Kemijärven biojalostamoinvestointiin 21.5.19

Julkaistu 2019-06-18 13:08:44 CEST.

Mediatiedote (Kannanotto) Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu erittäin paljon Suomeen suunnitelluista metsäteollisuusinvestoinneista. Investoinnit ovat esillä myös juuri käytävissä hallitusneuvotteluissa. Suunnitteilla oleva Kemijärven biojalostamoinvestointi on erittäin tärkeä alueen kunnille ja sen vuoksi Itä-Lapin kunnat (Kemijärvi, Salla, Savukoski, Posio ja Pelkosenniemi) ja Itä-Lapin kuntayhtymä ovat käsitelleet asiaa ja ottavat kantaa suunnitteilla olevaan investointiin ja alueen metsien käyttöön.

Boreal Bioref Oy (BB) on valmistellut biojalostamoinvestointia Kemijärvelle yli viisi ja puoli vuotta. Yhtiö on hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta (PsAVI) ympäristö-, vesitalous- sekä aloittamislupaa elokuussa 2017 ja lupakäsittely on loppuvaiheessa. PsAVI on ilmoittanut, että virasto tekee lupapäätöksen vielä tämän kevään aikana.


BB käyttää puuraaka-ainetta 2,8 milj. m3/v., josta sahahaketta paikallisilta sahoilta 0,5 milj. m3/v. Raaka-aine hankitaan liitteen mukaiselta hankinta-alueelta, jonka metsäpinta-alasta on suojeltu 20,3 %. Suojelu- % on erittäin korkea ja suojelutaso täyttää hyvin luontojärjestöjen vaatimukset. Jos BB:n käyttämä raaka-ainemäärä kuljetaan esim. Kemiin jalostettavaksi, tarkoittaa se yli 200 km lisää kuljetusmatkaa. Raaka-aineen hinta määritellään tehtaan portille ja sen vuoksi kuljetuskustannukset maksaa aina metsänomistaja, niin yksityinen kuin valtiokin (metsähallitus). Pitkät kuljetusmatkat rasittavat myös ympäristöä merkittävästi, koska raaka-ainetta kuljetetaan tehtaan koko toiminta-ajan seuraavat 45-50 vuotta. Valmiin tuotteen kuljettamiseen verrattuna raaka-ainetta on kuljetettava n. viisinkertainen määrä, joten kuljettamisella on suuri vaikutus niin tehtaan kannattavuuteen kuin ympäristöönkin.


Boreal Bioref Oy:n hankinta-alueella on runsaasti nuoria metsiä, joissa harvennushakkuut viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tarpeeseen nähden jääneet huomattavasti jälkeen. Jos metsä ei harvenneta, puut eivät järeydy ja sitä vähemmän tulevaisuudessa on saatavissa järeää tukkipuuta, joka on tärkeä raaka-aine alueen sahoille. Alueen sahat käyttävät myös ns. pientukkia, jonka latvaläpimitta voi olla pienimmillään 10 cm. Normaalin sahatukin latvaläpimitta on min. 15 cm. Pientukin käyttö vähentää hakkuupaineita vanhoihin metsiin, koska harvennushakkuiden yhteydessä saadaan pientukkia, jonka kuutiohinta on kuitupuuta korkeampi ja sitä kautta BB:n hankinta-alueen metsätalouden kannattavuus paranee.


Suunnitelman mukaan BB tuottaa seuraavia tuotteita; pitkäkuituista markkinasellua, liukosellua, mikrokiteistä sellua (MCC), sähköä, mäntyöljyä, C5 ja C6 sokereita, liikennepolttoaineeksi sopivaa kaasua, tärpättiä sekä tuhkasta ja kaasutuksen kautta syntyneestä orgaanisesta sivuvirrasta maanparannusainetta, joka palautetaan metsiin lannoitteeksi. Liukosellusta valmistetaan viskoosia, joka on puupohjaisten kankaiden raaka-aine. Mikrokiteistä sellua (MCC) käytetään mm. lääkkeiden kantoaineina ja BB:n omistaman Aalto yliopiston patentin avulla tuotantomääriä voidaan kasvattaa ja käyttökohteita lisätä mm. kalan-, siipikarjan- ja märehtijöiden rehuihin. MCC edistää ravinnon imeytymistä ja MCC:llä on ravintokäytössä terveyttä edistäviä vaikutuksia. BB tuottaa sähkö yli kaksi kertaa oman tarpeen. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että biojalostamo tuottaa 2,5 kertaisesti Itä-Lapin kuntien alueen sähkön tarpeen. Mäntyöljy on monipuolinen sivutuote, jota käytetään mm. terveyslevitteiden ja muiden terveellisten tuotteiden sekä biodieselin valmistuksessa. C5 ja C6 sokereista voidaan valmistaa muovia korvaavia tuotteita.

BB:n tuotevalikoima on ylivoimaisesti laajin, kun sitä vertaa jo toimiviin ja muihin suunnitteilla oleviin vastaaviin laitoksiin. Kemijärven tehdas on aito biojalostamo, jossa hyödynnetään alueella kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta ja jossa syntyviä sivuvirtoja jalostetaan nykyaikaisen kiertotalouden vaatimusten mukaisesti. Sitä kautta raaka-aineen jalostusarvo kasvaa ja laitoksen tuotannon arvo on korkeampi.
Suunniteltu Kemijärven biojalostamo parantaa alueen mekaanisen teollisuuden (sahat ja liimapuutehtaat) toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa mekaanisen teollisuuden tuotannon kehittämisen ja monipuolistamisen.
Uusien metsäteollisuusinvestointien osalta on käynnissä raaka-aineiden uusjako, jossa Pohjois-Suomen osalta pyritään valta-asemaan ja sitä kautta monopoli- ja kartellisoimaan niin yksityinen kuin valtionkin metsäomaisuus.
Itä-Lapin kuntien ja kuntayhtymien edustajat korostavat, että aluetta on käytetty jo pitkää raaka-ainereservaattina ja arvokas kestävästi tuotettu puuraaka-aine on viety alueen ulkopuolelle jalostettavaksi. Alueen suuret suojelualueet kelpaavat hyvin metsäteollisuuden ympäristöimagon kaunistajaksi, mutta samaan aikaan raaka-aineiden jalostaminen alueella pyrytään kaikin keinoin estämään. Toiminta on ryöstötaloutta, johon sen paremmin alueen ihmisten, kuntien kuin valtionkaan ei tule alistua.

Dina Solatie, FT
kehittämispäällikkö
Itä-Lapin kuntayhtymä
(Kemijärvi, Salla, Savukoski, Posio ja Pelkosenniemi)

Takaisin